KKO:n Päätös nro 1

KKO ei antanut jatkokäsittelylupaa, joten Hovioikeuden päätös jää voimaan.

Pääkohdat Hovioikeuden päätöksen perusteluissa olivat (tarkemmin siitä mikä jatkossa muuttuu myöhemmin):

1. Vahinko n. 24.000 euroa, mikä aiheutui osakkaalle, on kiistaton ja se on siis aiheutunut.
2. Hovioikeuden päätökseen ei ole vaikuttanut se, että huoneistossa todettiin mikrobivaurio, taloyhtiön vastuulle kuuluvissa rakenteissa.

Mitä ei selvinnyt:

1. Perusteluista ei selviä, kuka oli vahingosta vastuussa
2. Mikä oli se seikka, mikä olennaisesti erosi aiemmista Hovioikeuden tuomioista, missä yhtiön lyhytkin viivettely aiheutti korvausvastuun (tässä viivyttely oli jatkunut n. 9 vuotta, mikrobivaurion korjaamiseksi)
3. Mikä asiassa sivuutti, osakkaan objektiiviseen epäilyyn reagoimisen velvoitteen kokonaan, toisin kuin lain esitöissä ja laissa on edellytetty

Miten jatkuu:

1. Ilmitulleet rikokset etenevät rikosilmoituksiin
2. Vastuullisiksi on syytä olettaa yhtiön isännöitsijä, hallitus ja tekninen isännöitsijä (haasteessa todistajiksi asian tietävät, nyt päätöksiä tehneet, tuomarit, jotka siis tietävät, ettei yhtiö ollut vastuussa)
3. Syytä olettaa, että yhtiön nimissä edustanut asianajaja puhui muunneltua totuutta oikeudenkäynneissä (riita-asia) ja on ollut osaltaan myötävaikuttamassa vahingon syntyyn (yhtiökokouksen puheenjohtajana toimiessaan) ja aiheuttamaan merkittävää lisävahinkoa yhdessä isännöitsijän, teknisen isännöitsijän sekä hallituksen kanssa salaamalla tiedot, jotka olisivat selkeyttäneet vastuu-kysymystä (mm. 2019 yhtiökokous, muunneltu totuus oikeudessa)

Ilmeisesti yhtiön vastuusta vapauttamiseen vaikuttavia, prosessin aikana ilmi tulleita, seikkoja:

1. 2019, yhtiön isännöitsijä ja hallitus tiedottivat yhtiökokouksen ennakkotiedotteessa, etteivät he ole koskaan kuulleetkaan yhtiössä kosteus- ja mikrobivaurioista.
2. 2019, yhtiön edustajana jatkossa esiintynyt, lakimies oli hallituksen ja isännöitsijän kutsumana, palkkaamana, yhtiökokouksen puheenjohtaja. Asiaa käsiteltiuin kokouksessa, missä ilmaisin huoleni kosteiden tilojen kunnosta ja mahdollisesta terveyshaitasta, kertoi, ettei asiaa ole missään vaiheessa osakas kertonut taloyhtiölle. Tämän täytyy olla yksi syy, miksi vastuu siirtyy mm. lakimiehelle, koska kirjallisena todisteena oli yhtiökokouksen pöytäkirja 2019, hänen allekirjoittamanaan, missä asia tulee todennetusti totuudesta poikkeavaksi puheeksi. Oikeuden neuvokset lienevät tulkinneet asdian niin, että vahingon aiheuttajat ovat ne, jotka ovat sitä yhtiöltä salanneet ja erehdyttäneet osakkaita ennenyhtiökokousta, yhtiökokouksessa sekä pyrkineet peittelemään asiaa myöhemminkin, aiheuttaen siten kiistattoman vahingon synnyn.
3. 2022, tuli ilmi, editiovaatimuksella saadusta vuoden 2012 kartoituksesta, että taloyhtiön vastuuhenkilönä esiintynyt tekninen isännöitsijä olikin salannut tietonsa myös huoneistoa A7 koskevista tutkimis- ja korjaustarpeista ja havaitusta alkavasta kosteusvauriosta, hän oli jo 2012 ollut vastuulliseksi nimettynä, samoin siis 2019 vahingon alkaessa, jolloin jatkoi salaamista (myös viranomaistoimituksessa ja oikeudessa todistajan roolissa)
4. Oikeudessa tuli myös ilmi, ettei mitään 2012 kehotetuista korjauksista ja tutkimuksista ollut suoritettu. Isännöitsijän totuusvelvoitteen alaisena kertoassa asian…. ilmeisesti asunto-osakeyhtiö, yhtiökokous tulkittiin olleen asiasta tietämätön ja isännöitsijän ja hallituksen salanneen tiedot yhtiöltä.
5. Oikeudessa tuli, isännöitsijän kertomana ilmi, että vuoden 2012 kartoitus on käsitelty osakkaiden kanssa, kuitenkin ilmeisesti niin, että ns. muita koskevia asioita ei ole käsitelty. Tällä, totuusvelvoitteen alla kerrotulla, tuli kuitenkin ilmi, että osakkeet myynyt pariskunta oli myyntihetkellä ollut tietoinen tutkimis- ja korjaamistarpeesta ja salannut sen ostajalta. Tässä on syytä epäillä törkeää petosta, joka etenee syyttäjälle Vaasan Hovioikeuden esimerkin mukaisesti (tuomittu 11 kk vanmkeutta kertomatta jättämisestä). Ilmeisesti tästä syntyi myös se mahdollisuus, että alkuperäinen syy vahinkoon onkin rikos, missä isännöitsijän todistus on ollut mahdollistajana ja mitä sitten isännöitsijä, tekninen isännöitsijä ja hallitus on jatkossa peitellyt. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen katsottiin olleen tietämätön toiminnasta (vaikka todellisuudessa asia ei niin olekaan)…

Edellä kuvatun perusteella lähden nyt asiassa etsimään vastuullisia vahinkoon, mikä on nyt tämän vahingon osalta ”paisunut” n. 80.000 euroksi. Mahdollinen törkeä petos on aiheuttanut vahinkoa n. 50.000 euroa…

Kokonaisvahinko todellisuudessa pohjautuu osakkeiden kauppaan, siinä huoneiston kunnosta on annettu virheellistä tietoa ja yhtiön todellinen tilanne (laajat kosteus- ja mikrobivauriot) on salattu isännöitsijän todistuksessa, mistä vastaa isännöitsijä ja myös hallitus. Fakta on, jos tuota 2012 kosteuskartoitusta ei olisi aktiivisesti salattu ja taloyhtiön tilanteesta isännöitsijäntodistuksessa valehdeltu, niin ei olisi koskaan tapahtunut mitään osakekauppaakaan. Tyhmempikin tajuaa, että homeinen yhtiö (nyttemmin myös sädesieniseksi todistettu toimestani) on kaukaa kierrettävä.

Lisänä nostan kaikki aiemmat, jostakin syystä esitutkintaan jääneet asiat uudelleen esiin, uskon niiden liittyneen kokonaisuuteen, missä yhtiön isännöitsijä, tekninen isännöitsijä ja hallitus yrittivät peitellä aiempia tekemisiään ja vältellä vastuuseen joutumista. Tässä muutama:

1. Asiakirjaväärennös, yhtiökokouksen pöytäkirjassa lisätty, muutettu ja poistettu päätöksiä mm. toimihenkilövalintoja lisätty
2. Rekisterimerkintärikos, yhtiöjärjestyksen ja toimihenkilöiden rekisteröinti PRH:lle väärennetyin asiakirjoin
3. Kaksi murtoa, yksi vahingon aiheuttamistarkoituksessa (vesivahingon aiheuttamistarkoituksessa, peitelläkseen aiemmin korjattavaksi ja tutkittavaksi kehotettuja vaurioita), seuraava, kaksi minuuttia edellisen murron, hälytyslaitteiston havaitsemisen jälkeen tapahtuneen pakenemisen jälkeen, salaillakseen edellistä murtoa (en kehota valvontatallenteiden perusteella tekijää kuitenkaan teatterialalle, tuo yritys, joka murrot toteutti ajatui välittömästi konkurssiin – PST-…)
4. Salassapitovelvollisuuden rikkominen, salassa pidettävien asiakirjojen levittäminen tiedotustilaisuudessa ns. A-luokan osakkaille yhtiön hall.pj.:n toimesta, pyrkimyksenään salata omaa vastuutaan asiassa
5. … näitä riittää