24.4.2019 pidetyssä yhtiökokouksessa yhtiön hallitus ja kokoukseen hallituksen ja isännöitsijän palkkaama puheenjohtaja (yhtiölle palkattu asianajaja) päättivät olla reagoimatta mitenkään esiintuomiimme epäilyihin kosteus- ja mikrobivaurioista. Sen sijaan hallitus, isännöitsijä sekä muut osakkaat jatkoivat totuuden salaamista (2012 kosteuskartoituksessa todettua ja kehotettua).
Edes vuosia ylimääräisesti vesimaksuilla kerättyä rahaa ei oltu valmiit käyttämään huoneiston A7 mahdollisten vaurioiden tutkimiseen, vaikka eräs osakkaista tällaista ehdottikin. Hallitus ei hyväksynyt ajatusta, että tutkittaisiin, vaikka tiesivät, että huoneistossa A7:kin oli jo vuonna 2012 sertifioidut asiantuntijat kehottaneet tutkimaan ja myös nopeasti korjaamaan vikoja).
Tässä vaiheessa olin ollut jo pitkään varma, että yhtiössä lähes kaikki muut, erityisesti hallitus ja isännöitsijä tieätävät yhtiössä olevan laajemmaltikin vaurioita. Asianajajan palkaaminen kokoukseen puheenjohtajaksi varmisti epäilyni.
Oppina kaikille, jos yhtiön hallinto palkkaa asianajan yhtiökokoukseen, niin yhtiön hallinnolla on jokin syy menetellä niin. Tässä tapauksessa se lienee ollut hallituksen ja isännöinnin tietoisuus yhtiön useita huoneistoja koskevista kosteus- ja mikrobivaurioista (todettu 2012) sekä tietoisuus A7 tutkimiskehotuksesta sekä korjauskehotuksesta.
Lisäoppina: Varautukaa asianajan tuloon ja pyytäkää poistamaan ulkopuolinen välittömästi paikalta (virheeni oli, etten pyytänyt asianajaa poistumaan tai esittämään valtakirjaa olla paikalla jonkun osakkaista edustajana – yhtiökokoukset eivät ole kokouksia, joissa ulkopuoliset saavat oleskella
